Energiankulutusmittari paljastaa turhan kulutuksen - vinkkejä mittaukseen

Takaisin

Paljonko laitteet oikeasti vievät sähköä?

Tarkasti oman sähkönkäytön ja laitteiden todellisen kulutuksen saat selville vain kulutusmittarilla. Energiankulutusmittari on yksinkertainen laite. Se työnnetään pistorasiaan, ja mitattavan laitteen pistoke puolestaan mittarissa olevaan pistorasiaan. Mittari tulee laitteen ja seinässä olevan pistorasian väliin. Kun virta yhdistyy, mittari näyttää laitteen tehon, mittausajan ja kilowattitunnit, jotka mitattava laite käyttää.

Vertaa saamaasi lukemaa laitteiden keskimääräisiin kulutusarvoihin. Jos lukema poikkeaa olennaisesti, on syytä tarkistaa laitteen kunto ja esimerkiksi se, että ilmankierto on kunnossa laitteen ympärillä. Kun kerrot saadun kulutusluvun ostamasi sähkön hinnalla, näet paljonko laitteen käyttö maksaa. Mittariin voi myös asettaa valmiiksi sähkön hinnan, jolloin se kertoo suoraan laitteen kulutuksen euroina.

Pari vinkkiä mittauksiin:

  • Laitteilla, jotka ovat joko päällä tai pois käytöstä (esim. kylmälaitteet), mittausjakson olisi hyvä olla parin päivän mittainen. Tuloksen voi sitten jakaa vaikka tuntikulutukseksi.
  • Laitteille, joiden kulutus on tasaista, riittää kulutuksen hetkellinen mittaus (esim. televisio).
  • Kiinteästi asennettujen laitteiden, kuten liesien, kulutuksen saa vain laskemalla.

Keskimääräisiä sähkölaitteiden kulutustietoja
 

Kylmälaitteet(uudet vuonna 2006)  
Jääkaappi 150–200 l 0,3–0,8 kWh/vrk
Jää-viileäkaappi 350–400 l 0,4–0,7 kWh/vrk
Jenkkikaappi 250–350 l 1,2–1,3 kWh/vrk
Kylmiö n. 770 l 0,8 kWh/vrk
Jääkaappipakastin 0,8–1,2 kWh/vrk
Pakastin alle 100 l 0,5–0,8 kWh/vrk
Pakastin 100–200 l 0,5–1,0 kWh/vrk
Pakastin 200–300 l 0,7–1,1 kWh/vrk
Pakastin yli 300 l 1,2–1,5 kWh/vrk
   
Ruuanvalmistuslaitteet  
Sähköliesi 1–2 kWh/vrk
Mikroaaltouuni  0,2 kWh/10 min
Kahvinkeitin 0,1 kWh/10 min
Vedenkeitin 0,1 kWh/5 min
Leivänpaahdin 0,1 kWh/10 min
   
Astianpesukone         
• kylmävesiliitäntä  1,1 kWh/kerta
• lämminvesiliitäntä 0,8 kWh/kerta
   
Pesu- ja kuivauslaitteet (uudet vuonna 2006)            
Pyykinpesukone  
• valkopesu 90 ºC 1,8 kWh/kerta
• kirjopesu 60 ºC, koosta riippuen, 0,6–1,9 kWh/kerta
esim. 3–4 kg koneet 0,6–0,8 kWh/kerta,   
5–6 kg koneet 0,9–1,1 kWh/kerta  
• hienopesu 40 ºC 0,8 kWh/kerta
Kuivauskaappi  2,2 kWh/3 kg puuvillapyykkiä
Kuivausrumpu 2,1 kWh/3 kg puuvillapyykkiä

Uudemmissa pesu- ja kuivauslaitteissa ovat kulutukset selvästi pienempiä ja esimerkiksi 1.12.2013 jälkeen markkinoille tuoduissa pesukoneissa on oltava +20°C pesuohjelma.   

Viihdelaitteet           
Televisiot  
• kuvaputkitelevisio 32 tuumaa 0,12–0,19 kWh/h
• LCD-televisio, 32 tuumaa 0,08–0,19 kWh/h
• plasmatelevisio, 42 tuumaa 0,31–0,41 kWh/h
• projektio-TV, 42 tuumaa 0,11–0,155 kWh/h
• led-TV, 40 tuumaa 0,8 kWh/kerta
Digi-sovitin 0,03 kWh/h
Video / DVD 0,02–0,03 kWh/h
Pelikoneet 0,05–0,16 kWh/h
Radio/cd-soitin 0,01 kWh/h
   
Kotitoimistolaitteet  
Kotitietokone  
• pöytäkoneet 0,13–0,17 kWh/h
• kannettavat 0,03 kWh/h
   
Valaistus  
Hehkulamput  (40–100 W) 0,04–0,1 kWh/h
Loistelamput (20–60 W) 0,02–0,06 kWh/h
Pienloistelamput (10–30 W) 0,01–0,03 kWh/h
Halogeenilamput (10–50 W) 0,01–0,05 kWh/h
Led-lamput (2–10 W) 0,002–0,01 kWh/h
   
Muita  
Kiuas  
• kertalämmitteinen  5,5–10 kWh/kerta
• jatkuvasti lämmin  2 000–3 200 kWh/vuosi
Lämpöjohtopumppu  300–700 kWh/vuosi
Öljypoltin 200–500 kWh/vuosi
Lämminvesivaraaja 800–1 200 kWh/hlö/vuosi
Lattialämmitys, 5 m²  
• käyttöaika 1 800 h/vuosi 900 kWh/vuosi
• käyttöaika 6 600 h/vuosi 3 300 kWh/vuosi
Lisälämmitin /1 000 W) 1,0 kWh/h
Lehtipuhallin/-imuri 0,7–1,6 kWh/h
Moottorisaha (sähkökäyttöinen) 1,5–2,0 kWh/h
Oksasilppuri  0,2–2,5 kWh/h
Porakone 0,5 kWh/h
Ruohonleikkuri 2 kWh/h
Ruohotrimmeri  0,3–1,3 kWh/h
Sähköhammasharja 0,04 kWh/vrk
Pölynimuri 1 kWh/h
Moottorinlämmitin 0,6 kWh/h
Auton sisätilanlämmitin  1,0 kWh/h

 

Lumme Energia

Kirjoittaja

Lumme Energia tarjoaa hyvää energiaa – ihan joka tasolla ja halki poikki Suomen.

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset

26.03.2024 | uutinen

Webinaari: onko sähkömarkkina rikki?

Sähkön hinta heilahtelee voimakkaasti – onko sähkömarkkina rikki vai ei? Miten sähkömarkkinoita tulisi kehittää? Tartumme puhuttavaan aiheeseen...

31.01.2024 | Omalumme

Ovatko oman taloutesi sähkönkäyttömäärät normaaleja?

Vaikka erilaisten talouksien sähkönkäyttömäärät vaihtelevat kodin varustetason ja asumistyypin mukaan, keskiarvojakin on olemassa. Vertaa oman...

30.08.2023 | Sähkön hinta

Vilja Schepel muistuttaa suunnittelun tärkeydestä ikkunaremonteissa

On hyvä kuunnella asiantuntijoita ja kerätä kokemuksia. Ikkunat vaikuttavat moneen asiaan, rakennuksen alkuperäisiä ratkaisuja kannattaa kunnioittaa.