Mathias Eriksson piti yhden miehen yrityksensä toimistoa kerrostalohuoneistossa. Remontoidessaan siitä vuokra-asuntoa hän huomasi, että keittiössä piili sähköpalon vaara. Aina kun kerrostalohuoneiston remontissa kajotaan sähköjärjestelmään, remonttiin tarvitaan taloyhtiön lupa.
Yksi päivässä, kaksi pahimmassa
Sen verran Suomessa syttyy sähköpaloja. Viime vuonna niitä tilastoitiin 455.
Läheltä piti -tilanteiden määrää ei tiedä kukaan. Mutta se tiedetään, että kotkalaiselle yrittäjälle Mathias Erikssonille sattui sellainen hiljattain.
Erikssonilla on yhden miehen IT-firma. – Ostin kaksion omalle firmalleni toimistoksi, että saataisiin kasvua, hän kertoo. Kaksio on Kotkassa Kotkansaarella, 1970-luvulla rakennetussa kerrostalossa.
– Mutta korona tuli ja se meni toisinpäin. Siirryin kotikonttoritoimintaan.
Kaksion Eriksson päätti remontoida vuokra-asunnoksi. Hän haki taloyhtiöltä luvan keittiön uudistamiseen. Lupaan sisältyi sähkötöitä sekä vesijohtojen ja vedeneristyksen uusimista. Hän teki remonttia osittain itse kuten on tehnyt muissakin omistamissaan asunnoissa. – Sellaiset työt, mihin tarvitaan luvat, tilasin huoltoyhtiöltä, hän sanoo.
– Ajattelin, että tehdään keittiöön täysremontti ja muualle pintaremontti. Asunnossa on merinäköala ja kaikki. – Aloin ottaa keittiön koneita irti huoltomiehen ohjeiden mukaan. Kun vedin uunin ulos, kaikki näytti hyvältä. Siinä oli hyvä, joustava kaapeli. Mutta sen sisällä odotti yllätys.
Keittiö ennen remonttia
Vain taloyhtiön luvalla
Kerrostalossa asunto-osakeyhtiö kantaa vastuun sähköjärjestelmästä. Nykyisin siihen luetaan myös pistorasiat ja valokatkaisijat.
Eli jos ne menevät epäkuntoon, taloyhtiö huolehtii korjaamisesta. Jos asunnon omistaja vaihdattaa toimivia pistorasioita ja katkaisimia, hän myös maksaa kustannukset.
Näin Mathias Eriksson teki kaksionsa remontin yhteydessä.
Remontointiin omallakin kustannuksella vaaditaan taloyhtiön lupa. – Jos remontissa kosketaan taloyhtiön vastuulla oleviin juttuihin, se vaatii suunnitelman sekä taloyhtiön käsittelyn ja hyväksynnän, kertoo isännöitsijä Juha Ranta Kotkan Isännöintipalvelusta. – Ja pitää ilmoittaa urakoitsija. Sitten vasta voi käydä töihin.
Remonttiluvan saamiselle ei yleensä ole estettä, koska on taloyhtiön edun mukaista, että asunnot pidetään kunnossa.
Kylpyhuoneremontin yhteydessä ongelmaksi voi muodostua pistorasian sijoittaminen. Nykyisten määräysten mukaan sen pitää olla vähintään 120 sentin päässä suihkusta.
Keskukset vanhentuvat
Koko taloyhtiössä tehdään harvoin remonttia, jossa kunnostettaisiin ainoastaan sähköjärjestelmä. – Yleensä sähköremontti kytkeytyy putkiremonttiin, isännöitsijä Juha Ranta sanoo. – Samoista paikoista, joista tuodaan uudet vesijohdot, tuodaan uudet sähköjohdot.
Putkiremontti määrää aikataulun, koska vesi- ja viemäriputkisto pitää uusia 30–50 vuoden välein. Sen sijaan ”sähköjohdolla ei periaatteessa ole elinkaarta”.
– Meiltä löytyy taloja, joiden sähköt ovat peräisin 1930-luvulta, Juha Ranta sanoo. – Ne vanhat johdot näyttävät hurjilta, mutta ne ovat paksukuorisia, melkein ikuisia. Ne on tehty kestämään.
Kun esimerkiksi Mathias Eriksson remontoi kaksionsa keittiötä, osoittautui, että 1970-luvulta peräisin olevat sähköjohdot olivat täysin kunnossa.
Kerrostalojen sähkökeskukset sen sijaan käyvät vanhoiksi. Tämä koskee sekä huoneistokohtaisia keskuksia että koko talon sähköpääkeskuksia. – Niistä alkavat loppua varat, eikä niissä ole vikavirtasuojaa, isännöitsijä Ranta sanoo. Vikavirtasuoja katkaisee virran esimerkiksi vaarallisissa tilanteissa, joissa sähkölaite on rikkoutunut.
– Suurin ongelma on, että asuntojen keskukset ovat sellaisia, että niihin ei pysty enää lisäämään kodinkoneita, ja että sulaketaulut ovat vanhoja, Ranta sanoo.
Vanhoihin kerrostaloihin rakennetaan lähivuosina sähköautojen latauspisteitä. Se asettaa talon sähköjärjestelmän koetteille.
Mahdollisesti joudutaan kasvattamaan sähköliittymän kokoa, uusimaan sähköpääkeskus tai vaihtamaan parkkipaikalle vievä sähkökaapeli järeämpään.
– Kaikkein vanhimmissa taloissa kaapelit eivät kestä edes auton sisälämmitystä, saati sähköauton lataamista, isännöitsijä Juha Ranta sanoo.
Kotelossa piili vaara
Mathias Erikssonin kaksiossa sähköjärjestelmä oli kunnossa. Ja kaikki muukin näytti olevan, kunnes hän alkoi irrottaa vanhaa uunia seinästä. – Kun sain suojakotelon auki, ne kaapelin päät olivat sulaneet toisiinsa kiinni suojapellin alla viimeiset 10 senttiä ja hapertuneet, Eriksson kertoo. – Ja toinen pää oli ihan sama: liitännän viimeiset pätkät olivat kuumentuneet. Siinä oli välissä myöhemmin laitettu vääränlainen kaapeli.
Hän lisää: – Nuohan ne kohdat ovat, joista tulipalot lähtevät liikkeelle. Se oli aika tuoretta remonttia – tehty 2000-luvun vaihteessa.
Sähköpaloissa on viime vuosina kuollut kymmenkunta ihmistä vuodessa. Sähköpalot ovat tulipaloja, jotka aiheutuvat sähkölaitteiden vioista, väärästä asennuksesta, huolimattomasta käytöstä tai huonosta kunnossapidosta.
Mathias Eriksson halusi remontin yhteydessä varmistaa, että hänen asuntonsa keittiön sähköt pelaavat turvallisesti. – Seinässä oleva johdotus oli kunnossa, mutta kaikki pistokkeet ja katkaisijat pistettiin uusiksi ja uusille kodinkoneille vedettiin uusia sähköjä, hän sanoo.
Lähde: tukes.fi
