Energiaa - tietoa ja tarinoita energiasta
Tietoa ja tarinoita energiasta
Ajassa 22.11.2017

Lohi lähti vaeltamaan: kalakantojen elvyttämiseksi tehdään nyt kunnolla töitä ja yhä useampi vaelluskala löytää kalatielle

Vastuulliseen vesivoimantuotantoon kuuluu kalaseuranta. Kalojen hyvinvoinnin eteen tehdään jatkuvasti työtä ja investointeja, jotka tuottavat jo hyvää tulosta.

Lumme Energian myymästä ympäristöystävällisestä sähköstä osa on suomalaista vesivoimaa. Se tuotetaan mm. Suur-Savon Sähkön Kissakosken ja Vaajakosken vesivoimalaitoksissa sekä ympäri Suomen sijaitsevissa Koskienergian vesivoimalaitoksissa, joista Etelä-Savon Energia omistaa 45 prosenttia.  Vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamiseen on kiinnitetty voimalaitoksissa erityistä huomiota. 

– Ympäristöasiat ovat meillä tärkeitä jo sijaintimme takia. Me toimimme keskellä kauneinta Järvi-Suomea ja virkistysaluetta, joten kalakannan elpyminen on tärkeää. Yhteistyötä tehdään alan toimijoiden kesken, kertoo Suur-Savon Sähkön ympäristöpäällikkö Matti Puranen. – Kala­laskennasta meillä on velvoite jo voimalaitosten ympäristöluvissa. Se kuuluu normaaliin toimintaan. Kalateitä kehitetään jatkuvasti sekä Vaajakoskella että Kissakoskella.

Matti Puranen, Suur-Savon Sähkön ympäristöpäällikkö

Yhä useampi vaelluskala valitsee kalatien

Kissakoskella uudistettiin vesivoimalaitos vuonna 2012, ja silloin uudistettiin myös kalatie. Tulokset alkavat olla näkyvissä.

– Entisen kalaportaan tilalle rakennettiin luonnonmukaista puroa muistuttava kalatie, joka mahdollisti kalojen vaelluksen entistä paremmin. Tulos on varsin onnistunut. Viime kesän kalalaskennassa Kissakosken kalatietä kulki noin 4 000 kalaa kuukaudessa, kymmenen eri kalalajia ja yhteensä noin 17 000 kalaa. Se on huima määrä, kertoo Puranen.

Vaajakosken vesivoimalaitoksen kalatie on ollut toiminnassa 80-luvulta lähtien.  Kalatiehen asennettin vuoden 2016 kesäksi pyyntilaite, jonka avulla seurattiin kesän aikana kalaportaassa kulkevia kaloja. – Vaajavirran kalatien pyyntilaitteessa havaittiin kesän aikana 110 taimenta. Näistä 10 oli luonnonkaloja ja loput rasvaevättömiä istukkaita. Suurin taimen oli pituudeltaan 74 cm ja yli 50 senttisiäkin oli yli neljäsosa taimenista. Verrattuna edelliseen vuonna 2013 tehtyyn laskentaan taimenten määrä ja isojen kalojen osuus on kasvanut selvästi, kertoo Puranen tyytyväisenä.

Koskienergia avaa uusia reittejä vaelluskaloille

Koskienergia omistaa 30 pientä vesivoimalaitosta eri puolilla Suomea. Yhtiö huolehtii vesivoimalaitosten käytöstä ja kunnossapidosta, joten kokemusta myös kalateistä on runsaasti. Toimitusjohtaja Hannu Ruotsalainen muistuttaa, että vaikka kalatiet ovat hyviä, ne eivät automaattisesti sovi joka paikkaan.  Vaelluskalojen palauttamisen eteen tehdään töitä muillakin keinoilla. Koskienergialla kalatiet ovat käytössä seitsemässä vesivoimalaitoksessa. Näiden lisäksi Koskienergia on mukana uudessa kalatieprojektissa Lohjanjärvestä Suomenlahteen virtaavalla Mustionjoella, jossa yli sata vuotta padottuna ollut joki avautuu kokonaisuudessaan vaelluskaloille.

– Mustionjoen kaikkiin voimalaitoksiin rakennetaan kalatiet. Åminneforsin voimalaitoksen kalatietä rakennetaan nyt. Billnäsissä aloitetaan ensi vuonna. Joen yläjuoksulla Peltokosken ja Mustionkosken voimalaitosten kalatiet ovat vielä esisuunnitteluvaiheessa ja ne valmistuvat 2020-luvun alkupuolella. Vaelluskalat pääsevät nousemaan merestä aina Karjaan vesistön yläpuolisiin järviin, kertoo Ruotsalainen.

Hankkeella pelastetaan myös harvinaista raakku- eli jokihelmisimpukkakantaa. Raakun toukat kehittyvät lohikalojen kiduksissa ja vaelluskalojen kulkureitin avautumisen odotetaan elvyttävän myös raakut.

Kalakantojen elvyttämiseksi tehdään nyt kunnolla töitä

– Asenteet ovat viime aikoina muuttuneet entistä myönteisemmiksi kalakantojen säilyttämisen osalta. Kalatiehankkeita on hyvin vireillä ja erityisesti luonnonmukaisia kalateitä rakennetaan. Töitä tehdään nyt paljon, jotta erittäin uhanalaisen järvitaimenen ja uhanalaisen järvilohen kantoja saadaan paranemaan ja lisääntymistä edistettyä, kertoo ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelujen kalastusbiologi Teemu Hentinen.

Kissakosken kalatiehen ollaan tyytyväisiä

– Hyvä esimerkki on Kissakosken uusi kalatie. Se toimii erittäin hyvin. Se on luonnonmukainen ja puromallinen ja vaihteleva leveydeltään. Siinä on optimi jyrkkyys, joten heikompikin uimari pääsee siitä ylös.  Kalatietä pitkin nousi kesällä kymmenen kalalajia ja noin 17 000 kalaa. Joukossa oli myös siikaa, jota pidetään vaativana kalatien suhteen. Jos se nousee, pääsevät muutkin kalat ylös. Taimenia kalatien läpi kulki touko-elokuun aikana 11 kappaletta. Se on hyvä tulos, sillä kala on erittäin uhanalainen, eikä niitä voi olla satoja liikkeellä, huomauttaa Hentinen.

– Myös taimenien poikaset viihtyvät kalatiellä. Suur-Savon Sähkö on tehnyt juoksutuksia talvisaikaankin, vaikka se ei olisi pakollista. Tämä parantaa taimenien lisääntymismahdollisuuksia entisestään. Suunnitteilla on vielä lisätä kalatien pohjaan soraa, mikä omalta osaltaan mahdollistaisi kalojen paremman lisääntymisen.

Tulevaisuudessa panostetaan kalojen ohjaamiseen

– Tulevaisuudessa on tärkeä turvata kalojen kulku. Nyt keskitytään luonnonmukaisten kalateiden rakentamiseen ja niiden toimimiseen kalojen vaelluksessa ja lisääntymisalueena. Kissakosken kalatie toimii tästä hyvänä esimerkkinä ja mallia kopioidaan muillekin, kertoo Hentinen.

– Toisena asiana on poikasvaiheessa olevien kalojen kulun turvaaminen kalatiellä voimalaitoksen turbiinien ohi. Tähän on kehitteillä mm. pintapuomeja, joilla ohjataan voimalaitoskanavissa kulkevat kalat kalateihin. Tämä tulee olemaan Suomessa seuraavien kymmenten vuosien projekti.

…………………………………………………………..

Rasvaevälliset takaisin veteen

Uuden kalastuslain ja asetuksen mukaan rasvaevällisiä järvilohia ei saa kalastaa Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä ja rasvaevällisiä taimenia koko Järvi-Suomessa. Näin turvataan uhanalaisia kalakantoja. Rasvaevä on pieni evä kalan selässä lähellä pyrstöä. Rasvaevällinen järvitaimen ja järvilohi on laskettava takaisin veteen. Istutettavilta poikasilta rasvaevä leikataan pois, mutta luonnonkaloilla ja kannanhoidollisiin tarkoituksiin istutetuilla se on olemassa. Kalastusta varten istutetun ja rasvaeväleikatun järvilohen pyyntimitta on 60 cm ja taimenen 50 cm.

Jätä kommentti tästä artikkelista

Kirjoittamasi kommentit ovat julkisia, julkaisemme kommentit tarkistuksen jälkeen. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Sähkösopimuksiin tai asiakkuuteesi liittyvissä asioissa ota yhteys asiakaspalveluumme asiakaspalvelu@lumme-energia.fi

*
*

Lisää luettavaa

Näin sähkömme on tuotettu – myydyn sähkön energialähteet 2017

Porin asuntomessut

Mitä uutta sisustuksessa ja valaistuksessa? – poimintoja Porin Asuntomessuilta

Pääkonttori pilotoi tulevia energiapalveluja – energiankäytön säätö vaikuttaa sähkön hintaan

WoManager johtajuusvalmennus, Xamk

WoManager auttaa naisia eteenpäin urallaan – Lumme Energia mukana edistämässä naisjohtajiensa valmiuksia

Sää muuttuu talvisin leudommaksi ja kesäisin kuumemmaksi – pitääkö jo varautua tulviin, voimistuviin tuuliin ja sateisiin?